perjantai 2. tammikuuta 2015

V/A - Uusi Musa (1983, ATI-001)





Vuonna 1983 julkaistulle Uusi Musa -kokoelmalle pääsi esiintymään 1500 markalla. Syntyi kuudentoista kappaleen mittainen sekoitus uutta aaltoa, heviä ja outoa huumorimusiikkia. Sen on julkaissut tuntematon IT-Records, jonka katalogista löytyy tämän kokoelman lisäksi myös yhtä unohdettu BB-yhtyeen pitkäsoitto.

Ensikuulemalta levyltä on vaikea poimia helmiä, sillä kappaleet on tuotettu (tai jätetty tuottamatta) saman muotin mukaan. Raskaammiksi tarkoitetut esitykset kuulostavat samalta kuin kevyt uuden aallon rallit. Uusi musiikki vaatii tarkempaa syventymistä.

Takku-yhtyeen veto on ehtaa suomirokahtavaa uutta aaltoa. Kertosäkeen virsimäisyydessä on jotakin tenhoavaa, ja sanoituksessa työnnetään piikkiä suoneen - hyvä! Pin-Up Boysin pop-punkkaava “Hakalanranta kutsuu” on albumin A-puolen paras esitys. On sääli, että yhtyeen levytetty tuotanto rajoittuu tähän kokoelmavierailuun.

Uusi Musa koostuu lähinnä ensilevyttäjistä, mutta Ujo & Lievälle vierailu studiossa on jo toinen: yhtye esiintyi myös vuoden 1981 Nuorisoyhtyeet esiintyvät -kokoelmalla kappaleella Tässä kämpässä. Tämän lisäksi osin samoista soittajista koostuva Ujo Piimä oli julkaissut vuotta aikaisemmin Turhuuden kuva -nimisen omakustannealbumin. Ujo & Lievän ärsyttävä renkutus menevästä miehestä jää pyörimään päähän. Kokemus puhuu!

Kokoelman tunnetuin yhtye lienee kuitenkin kolme albumiakin julkaissut Ironcross. Jos yhtyeen jäsenistöön kuuluuvat muun muassa Buddy McShcultz ja Tyrone “Gona” Tougher, lopputuloksena on oltava tiukkaa paahtoa kaikkien sukkahoususevisääntöjen mukaisesti. Yhtye yritti 1980-luvun lopulla jopa maailmanvalloitusta, mutta suunnitelmat kaatuivat laulaja Tyrone “Gona” Tougherin uskonnollisen heräämisen myötä. Tyrone heitti niittivyön nurkkaan ja uudelleensyntyi Jehovan todistaja Esa Leinosena.

1. DGH-Rock - Vessashade Boogie
2. Takku - Hei me tiedetään kuka se oli
3. Pin-Up Boys - Hakalanranta kutsuu
4. Kärsimyksen Malja - Ei enempää
5. Salmiakki - Lähimmäiset
6. Ujo & Lievä - Menevä mies
7. Next - Lintumies
8. Lahtisen Tanet - On eilen tainnut tulla otetuksi
9. Hessen - Kuvitelma
10. Railway - Get Up
11. Z-Black - Now We've Got Time
12. Distance - Night Runner
13. The Wild Bunch - No Money No Love
14. Iron Horse - This Time
15. Stoned - Song For You
16. Ironcross - Dealer


torstai 14. elokuuta 2014

Pertsa ja Väärä Osoite - Täältä jostakin... (ITULP-001, 1979)



















Täältä jostakin... on äänitetty kahdella nauhurilla lauttasaarelaisessa pommisuojassa ja pommisuojan perukoille yhtye on myös unohdettu. Se on valtava sääli, "Täältä jostakin…" on ihana levy.

Pertsa ja Väärä Osoite seikkailee omaperäisellä tyylillään jossakin suomi-iskelmän, punkin ja folkin välimaastossa. Kappaleet ovat lyhyitä ja hiomattomia, mutta niissä on silti outoa vetovoimaa - levyltä löytyy niin herkkiä rakkauslauluja kuin luonnosmaisia tuokiokuviakin. Laulaja Pertsa Koskelan ääni on omaperäinen, ja levyn simppeliä soitinmaailmaa täydennetään puhaltimien käytöllä.

"Täältä jostakin..." julkaistiin viidensadan kappaleen omakustanteena, jota rahoitti marxilais-leniniläisyydestä ja maolaisuudesta ammentanut Itu-liike. Yhtyeen aattellinen tausta kuuluu myös levyn sanoituksissa - esimerkiksi avauskappale "Muukalainen" käsittelee Itu-filosofiassa keskeistä kysymystä vieraantumisesta. Mutta ei "Täältä jostakin..." mitään komteatteria tai täyttä hipinretkuilua ole. Levyn toiseksi viimeisessä kappaleessa "Kaivopiha-rock" yhtye yltyy kunnon punk-poljentoon.

Kuunnelkaa tämä levy. Ehkä vielä ei ole liian myöhäistä antaa Pertsalle ja kumppaneille näille kuuluvaa arvostusta. Rock tunteen puolesta, kuten kannessa julistetaan.

1. Muukalainen
2. Eräs rakkauslaulu
3. Valmiiksi tapettua aikaa
4. Mä tahdon unohtaa
5. Yön tullessa
6. Tavallisen päivän ilta
7. Pienimuotoinen soittohetki kallion laella sijaitsevassa talossa odotellessa sateen loppumista
8. Voi joka hetki paljon antaa
9. Mistä tunnen maani
10. Tiedätkö
11. Kiskojen laulu
12. Se palaa jo
13. Hidas kuolema
14. Eräs viikonloppu
15. Kaivopiha-rock
16. Hiljainen kaupunkini